August 22nd, 2024

Ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelma on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Tavoitteet

Tavoitteena on kehittää yhdessä palveluiden sisältöä niin, että pohjoispohjalainen ikääntyvä ihminen voi elää turvallisen, mielekkään ja kokonaisen elämän omassa kotonaan. Tätä edesauttavat oikea-aikaiset, yksilölliset ja helposti saavutettavat palvelut, jotka ovat asiakkaita lähellä tai etäyhteyksillä saavutettavissa.

Toimenpiteet

  • Luodaan asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli Kaapo, joka vastaa asiakkaan tai hänen läheisensä ohjauksen ja avun tarpeeseen “yhden yhteydenoton” taktiikalla.
  • Mahdollistetaan ympärivuorokautista kotona asumista muun muassa yökotihoitoa lisäämällä ja kotikuntoutuksen periaatteita juurruttamalla.
  • Pidetään huolta, että ikäihmisten palveluiden parissa toimii osaava ja riittävä ammattilaisten joukko muun muassa määrittelemällä tulevaisuuden palvelutarvetta ja kehittämällä uusia osaamisen vahvistamisen muotoja.
  • Määritellään toimintamallit ikäihmisten palveluiden tiedolla johtamiseksi.
  • Vahvistetaan kotisairaalatoimintaa ja monialaista yhteistyötä niin, että ikääntyvä saa hoidon tarpeen arvioinnin ja lääketieteellisen avun mahdollisuuksien mukaan myös omassa kotiympäristössään.

Katso Ikäohjelman ja THL:n perjantaina 19.2.2021 järjestämän asiakas- ja palveluohjauksen kehitystä esittelevän  infotilaisuuden nauhoitus alta:

August 22nd, 2024

Alueellista innovaatio- ja testaustoimintaa yhteiskehitetään osana POPsoten rakennehanketta.

Tavoite

Innovaatio- ja testaustoiminta -osahankkeessa kehitämme alueellisesti yhteisiä ja yhtenäisiä käytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatio-, kehitys- ja testaustoimintaan.

Vahvistamme sotemme jatkuvaa oppimista ja kehittymistä tukevaa tiedonkulkua sekä osallistamis- ja yhteistyömenetelmiä kaikkien soten kehittämisessä keskeisten toimijaryhmien välillä.

Rakennamme selkeitä, sujuvia väyliä soten asiakkaille ja ammattilaisille sekä tutkimus-, opetus- ja yritystoimijoille osallistua ja tuoda asiantuntemustaan soten kehittämiseen.

Toimenpiteet

  • Rakennamme ja otamme käyttöön alueellisen innovaatio-, kehitys- ja testausyhteistyön mallin, sisältäen yhteisen innovaatioprosessin sekä toiminnan tukitoimijoiden ja -työkalujen käyttöönoton.
  • Tarjoamme alueemme yhteiseen käyttöön innovaatio-, kehitys- ja testaustoimintaa tukevaa osaamista ja palveluja, mm. Health Labs -palvelukokonaisuuden.

 

Tietoa innovaatio- ja testaustoiminnan kehittämisestä löydät alla olevasta esittelystä.

Sote-uudistuksen valmistelussa on mukana Hyte-kerroin. Hyte tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kerroin puolestaan mittaa kunnan tekemää Hyte-työtä. Kertoimen avulla pyritään varmistamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön jatkuminen ja aktivoituminen kunnissa myös sote-uudistuksen jälkeen. THL:n mukaan tavoitteena on ottaa Hyte-kerroin käyttöön vuoden 2023 alussa. Kertoimen avulla jaettaisiin kunnille noin 100 miljoonaa euroa kannustinrahaa. Suunnitelmien mukaan kannustinraha sisältyisi kunnan saamaan valtionosuuteen ja se olisi yleiskatteellista. Hyte-kerroin lasketaan tiettyjen indikaattoreiden pohjalta ja niiden avulla pyritään arvioimaan kunnan toimintaa laajasti sekä tapahtunutta muutosta väestössä. Tällä hetkellä indikaattorit on valittu peruskouluun, liikuntaan ja kuntajohtoon liittyen. On tarpeellista lisätä tarkasteluun myös taide ja kulttuuri.

Kulttuuri tekee hyvää

”Kulttuuri ja taide voivat tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin.” Näin todetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa, johon on koottu kattava näyttö kulttuurin ja taiteen merkityksestä useiden sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Raportti osoittaa, kuinka laajat mahdollisuudet kulttuuri- ja taidetoiminta suunnitelmallisesti käytettynä tarjoaa. Vaikutukset ovat laajakirjoisia aina kulttuuritoimintaan osallistumisen tuottamasta yksilöllisistä mielihyvän tunteista ja rentoutuneesta olotilasta sairauskohtaisiin terapia- ja hoitokeinoihin. Kulttuuri ja taide muun muassa vähentävät riskiä masennukseen ja dementian kehittymiseen, lisäävät empatiakykyä, yhteisöllisyyttä ja resilienssiä. Parkinsonin tautiin helpotusta tuo tanssi, neurologisiin ongelmiin taas musiikki. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä. Kulttuurin ja taiteen vaikuttavuuden ymmärtämisessä ollaan Suomessa jo pitkällä. Kulttuurihyvinvoinnin aito läpimurto on tapahtumassa juuri nyt.

Kulttuuria sopivasti toisin

Taiteen ja kulttuurin liittäminen osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia ja palvelurakenteita edellyttää kehittämistyötä. Hyvinvointi kuuluu kaikille ja sen merkitys korostuu erityisesti muutoksessa. Hyvinvoinnin silta rakentuu yhdessä tekemällä, mistä löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä. Rovaniemen kaupungissa ikäihmisten palvelut ja kulttuuripalvelut ovat tehneet jo pitkään onnistuneesti yhdessä työtä ja tuloksena on yhteinen kulttuurituottaja, jonka työhön liittyvät kustannukset jaetaan soten ja kulttuurin kesken.

Valtakunnallisella tasolla on myös kehitteillä sähköinen kulttuuripalvelutarjotin, johon kootaan ne kulttuurituotteet, joita tarvitaan täydentämään sote-palveluja. Lisäksi suunnitteilla on kolmiportainen kulttuurisuositusmalli, jonka avulla kulttuuripalvelut tuodaan osaksi eri palveluja.. Tärkeää on myös kirjata taide ja kulttuuri sote-lainsäädäntöön ennaltaehkäiseviksi palveluiksi, mikä varmistaa taide- ja kulttuuripalvelujen hankkimisen sote-asiakkaille myös palvelusetelillä.

Kulttuuri ja eurot

Hyte-kertoimen “kulttuuri-indikaattorit” on vaivatonta johtaa kulttuurin TEA-viisarista liikunnan viiden toiminnallisen indikaattorin tapaan. TEA-viisarissa on kyse tiedonkeruusta koskien terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa. Lisää aiheesta: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tiedonkeruu/85

TEA-viisari tarjoaa jo nyt Hyte-kertoimelle tarvittavan tietopohjan. Lisäksi Hyte-kertoimen kautta kunnille myönnettävän rahoituksen tulee olla yleiskatteellisuuden sijaan korvamerkittyä.

Täydennetty, uusi Hyte-kerroin antaa taiteelle ja kulttuurille sille kuuluvan painoarvon ja aseman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Kulttuurihyvinvointi on oleellinen osa ihmislähtöistä hyvinvointitarkastelua ja hyvän elämän määritelmää. Juuri siksi se on tärkeä osa tulevaisuuden kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa.

August 22nd, 2024

Tehtävät ja toimivalta

Väliaikainen valmistelutoimielin

  • valmistelee hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen
  • vastaa muun muassa henkilöstön siirtosuunnitelmasta (17 000-18 000 henkilöä), toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta sekä vuosien 2021 ja 2022 talousarvioista
  • käyttää tehtäviinsä liittyvää päätösvaltaa aluevaltuuston toimikauden alkuun asti (vuoden 2022 alkuun)
  • valmistelee aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsuu valtuutetut kokoukseen

Valmistelutoimielimen toimivaltaa rajattu siten, että virka- ja työsopimuksia ja hyvinvointialuetta sitovia sopimuksia voidaan tehdä vain vuoden 2023 loppuun saakka.

Jäsenet

Valmistelutoimielin koostuu yhteensä 22 jäsenestä. Jäsenet edustavat hyvinvointialueen kuntia, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueita, sairaanhoitopiiriä, erityishuoltopiiriä ja alueen pelastustoimea. Jäsenet ovat edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoita ja toimivat väliaikaisessa valmistelutoimielimessä virkavastuulla.

Jäsenet on nimetty alueittain ja tasa-arvosta annetun lain mukaisesti myös sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitosten edustus huomioiden seuraavasti:

  • Oulu, neljä jäsentä: Kirsti Ylitalo-Katajisto, Juha Torvinen, Jorma Mäkitalo ja Arja Heikkinen
  • Oulunkaari, kaksi jäsentä: Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen
  • Koillismaa, kaksi jäsentä: Jari Karsikko ja Jouni Wikstedt
  • Lakeus, kaksi jäsentä: Marja-Leena Meriläinen ja Eliisa Tornberg
  • Rannikkoseutu, kaksi jäsentä: Marjukka Manninen ja Anne Mäki-Leppilampi
  • Oulun eteläinen, kaksi jäsentä: Johanna Patanen ja Tuomas Aikkila
  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, neljä jäsentä: Ilkka Luoma, Juha Jääskeläinen, Sari Haataja ja Jarkko Raatikainen
  • Erityshuoltopiiri, kaksi jäsentä: Päivi Lauri ja Anu Tuominen
  • Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, yksi jäsen: Petteri Helisten
  • Jokilaaksojen pelastuslaitos, yksi jäsen: Jarmo Haapanen

Puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma. Puheenjohtaja toimii samalla valmistelua johtavana viranhaltijana ja muutosjohtajana.

Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja toisena varapuheenjohtajana peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtaja Johanna Patanen.

Uusi, ikäihmisille suunnattu Koti TV on käytettävissä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Kanavan kautta tarjotaan liikunnallista etäkuntoutusta, muistikuntoutusta ja kulttuuria iäkkään ihmisen arkeen. Ikäihmisten hyvinvointia tukevan etäkuntoutusohjelman käynnistää Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelujen uudistushanke POPsote yhteistyössä Kuntoa kansalle -palvelun kanssa.

Lähetykset alkavat 14.12.2020. Kaksi ensimmäistä viikkoa Koti TV -kanava näkyy koko Suomessa antenni-tv-talouksissa. Palvelu on Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden käytössä kesäkuun loppuun asti.

Ikääntyneille suunnattua kuntouttavaa ohjelmaa lähetetään joka arkipäivä kello 11–13. Ohjelmassa on liikuntaa sekä muistin ja oppimisen vahvistamiseen ja ylläpitoon liittyviä harjoitteita.

Ohjelma on nähtävissä antennitalouksissa television kanavapaikalta 33. Kaapelitalouksissa kanavapaikka voi vaihdella. Ohjelma on katsottavissa myös internetissä osoitteessa kotitv.fi.

Kanava on käyttäjille maksuton ja helppokäyttöinen: TV:n avaus, oikea kanava ja ruudun ääreen. Ohjelman hyödyntäminen ei vaadi muita laitteita tai digitaitoja.

Tavoitteena hyvinvoiva ikäihminen

Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi elää hyvää arkea ja asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka. Samaa tavoitellaan POPsotessa. Kotikuntoutuksen merkitys kotona pärjäämiselle on suuri. ”POPsoten tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää etäkuntoutusta sekä luoda etäkuntoutuksen toimintamalli”, sanoo POPsoten digihankkeen projektikoordinaattori Lahja Eriksen.

Korona-aikana etäpalveluiden tarve on kasvanut. Ikäihmiset kaipaavat aktiviteettia koteihin. Koti TV:n palvelut täydentävät kuntoutusta ja palvelun odotetaan tuovan rytmiä ikääntyneen arkeen.

Koti TV:tä voidaan hyödyntää kunnissa eri tavoin. Sitä voidaan käyttää kunnissa ikääntyneille tehtyjen omien kuntoutussuunnitelmien tukena. Ohjelma voidaan ottaa osaksi palveluohjausta.

Koti TV on yksi POPsoten yhdessä kuntien kanssa aloittamista yhteistyön muodoista ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi. Se on ennakoivaa ja ehkäisevää toimintaa, joka auttaa siinä, että ikääntynyt voi itsenäisesti tai tuettuna pitää toimintakyvystään huolta ja elää hyvää arkea.

Huomioidaan ikäihminen hänen arjessaan

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä maakunnista. ”Haluamme olla ikäystävällinen maakunta. Koti TV:n avulla huomioidaan ikääntynyt hänelle tutussa ympäristössä, hänen omassa kodissaan ja tutulla tavalla, television välityksellä”, kertoo tausta-ajatuksesta POPsoten ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelmaa koordinoiva Satu Kangas.

Kokeilu vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan kuntien ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten välistä yhteistyötä – myös tulevaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta ajatellen.

Koti TV:n ohjelmat on suunniteltu ja tuotettu yhdessä ikäihmisten kuntoutuksen ja etäoppimisen ammattilaisten kanssa, kuntien vanhustyön ja omais- ja senioriverkostojen asiantuntijoita kuullen.

Palvelun sisältö on räätälöity sopimaan toimintakyvyltään eri tasoisille ikäihmisille – se tavoittaa sekä kotona asuvat että kotipalveluita hyödyntävät ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevat ikääntyneet. Harjoituksissa on huomioitu ikäihmisten toimintakyvyn eri tasot. Näin tarjonnasta voi muokata yksilölliseen tarpeeseen sopivan viikko-ohjelman.

Palvelusta kannattaa kertoa omille läheisille ja auttaa heitä löytämään Koti TV omasta televisiostaan. Koti TV:n ohjelmaa voidaan hyödyntää myös osana järjestöjen toimintaa.

Mistä kuntoutusohjelman kanava löytyy?

Koti TV löytyy antennitalouksissa television kanavapaikalta 33. Kaapelitalouksissa kanavapaikka voi vaihdella. Useimmat televisiot etsivät uudet kanavat itsestään automaattisesti, ja sijoittavat sen vastaanottimen kanavavalikkoon ilman, että katsojan tarvitsee tehdä mitään. Jotkin televisiot tai digiboksit saattavat kuitenkin vaatia kanavien virittämisen uudelleen. Kanavan virittämisen voi tehdä manuaalisesti tai antaa vastaanottimen tehdä sen automaattisesti.

Osa ikäihmisistä voi tarvita apua kanavan virittämiseen. POPsoten väki toivoo, että ikääntyneiden omaiset voisivat olla tässä apuna, jotta palvelu löytyy. Levitetään jouluiloa ja hyvinvointia tälläkin tavoin!

Ohjeet kanavahaun tekemiseksi löytyvät Digitan verkkosivuilta www.digita.fi/kanavahaku. Lisäksi neuvoa kanavan asennukseen saa Digita Infosta arkisin maanantaista perjantaihin kello 8.00–16.00. Digita Infon puhelinnumero on 020 411 7676 ja sähköpostiosoite info@digita.fi.

April 29th, 2024

Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing!