Hyvinvointialueen tuleva organisaatio, talous ja palvelurakenne suppean poliittisen ryhmän käsittelyssä

Suppea poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä kokoontui keskiviikkona 13.10. etäkokoukseen. Antti Ollikainen toimi kokouksen puheenjohtajana.

Hyvinvointialueen poliittinen rakenne

Osana hyvinvointialueen valmistelua on suunniteltu myös tulevan organisaation poliittista rakennetta. Kokouksessa oli asian käsittelyn aikana mukana myös poliittisten piirijärjestöjen edustajat.

Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittava aluevaltuusto. Valtuusto päättää tarkemman organisaatiorakenteen. Muut lakisääteiset toimielimet ovat aluehallitus ja tarkastuslautakunta.

Aluevaltuustoon tulee Pohjois-Pohjanmaalla 79 jäsentä. Aluehallitukseen tulisi pohjaehdotuksen mukaan 13 jäsentä. Muita toimielimiä olisivat tarkastuslautakunta, yksilöasiainjaosto, aluevaalilautakunta, tulevaisuus-, turvallisuus- ja yhdyspintalautakunnat, ​alueelliset neuvottelukunnat sekä vaikuttamistoimielimet, kuten nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvosto.

Kokouksessa käytiin keskustelua toimielinrakenteesta, toimielinten jäsenmääristä, luottamushenkilöiden rooleista, valintaperusteista ja toimintatavoista.

Suppea poliittinen seurantaryhmä hyväksyi ehdotuksen hyvinvointialueen poliittisen rakenteen jatkovalmistelun pohjaksi ja esittää sitä laajalle poliittiselle seurantaryhmälle.

Hyvinvointialueen valmistelu etenee: tuleva talous keskustelussa

Muutosjohtaja Ilkka Luoma kertoi valmistelun etenemisestä ja hyvinvointialueen rahoituslaskelmista. Suppea seurantaryhmä hyväksyi ja päätti lähettää kannanoton hyvinvointialueen kuntien ja sote-organisaatioiden vuoden 2022 talousarvioiden valmisteluun.

Kannanotto alla

Sote-palvelutuotannon organisaation seuraavan taso

Laaja poliittinen seurantaryhmä hyväksyi 23.9.2021 hyvinvointialueen organisaatiorakenteen peruslinjaukset jatkovalmistelun pohjaksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon organisaation valmistelua on sen jälkeen jatkettu. Ilkka Luoma esitteli ehdotusta toimialueiden seuraavan tason organisaatioiksi.

Vastuuvalmistelijat Johanna Patanen, perhe- ja psykososiaaliset palvelut, Mervi Koski, ikäihmisten palvelut, Päivi Peltokorpi, terveyden ja sairaanhoidon palvelut, ja Päivi Lauri, kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut, esittelivät kukin vastuullaan olevan toimialueen seuraavan tason organisaation.

Suppea poliittinen seurantaryhmä esittää laajalle poliittiselle seurantaryhmälle, että se hyväksyy ehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialueiden organisaation seuraavan tason jatkovalmistelun pohjaksi.

Konsernipalvelujen organisaatio

Konsernipalvelujen vastuuvalmistelija Jouko Luukkonen esitteli konsernipalvelujen organisaatiorakenteen valmistelutilanteen.

Konsernipalvelut palvelee koko muuta organisaatiota. Konsernipalveluihin kuuluu

  • Hallinto
  • HR
  • Talous ja hankinnat
  • Tietohallinto
  • Tekniset palvelut
  • Ateria- ja puhtauspalvelut
  • Viestintä


Suppea poliittinen seurantaryhmä hyväksyi, että konsernipalvelujen valmistelu jatkuu seitsemän osa-alueen mallin pohjalta.

Tulevaisuuden sote-keskus ohjelma täydentyy

Hankejohtaja Jouko Luukkonen antoi tilannekatsauksen POPsoten Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen täydennyshausta.

POPsoten rakennehanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen täydennyshaku mahdollistaa työn jatkamisen aina vuoden 2023 loppuun saakka. Valtionavustusta on saatavissa Pohjois-Pohjanmaan hankkeeseen 9,9 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa jatkavat nykyiset viisi kehittämisohjelmaa – hoitotakuu, ikäihmisten palvelut, kuntoutus, lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut – joita täydennetään uudella vammaispalvelujen kehittämisohjelmalla.

Palvelujen sisällöllinen kehittäminen jatkuu rakenteellisen uudistuksen rinnalla, ja molemmat tukevat toinen toisiaan. POPsoten hanketyö kytkeytyy tiiviisti hyvinvointialueen valmisteluun.

Seuraavat kokousajat

Suppea poliittinen ohjaus/seurantaryhmä:

– Pe 22.10.2021 klo 12–14.30 (lähikokouksena)

– Pe 29.10.2021 klo 12–15

– To 4.11.2021 klo 13–16

– Ti 23.11.2021 klo 13.30–16

– To 2.12.2021 klo 8–11 (lähikokouksena)

– Pe 10.12.2021 klo 12–15

Muut:

– Pe 10.12.2021 klo 8.30–11 Rakennehankkeen tuotokset -seminaari

– Ma 20.12.2021 Sote-palvelutuotannon strategiset tavoitteet-seminaari

Turvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitus

Kuntien, kaupunkien, sote-kuntayhtymien sekä sairaanhoitopiirin vuoden 2022 talousarviot vaikuttavat merkittävästi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvioraamiin ja mahdollisuuksiin turvata palvelut alueemme asukkaille.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa vuodesta 2023 eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee olemaan vuosibudjetilla ja henkilöstömäärällä mitaten Suomen kolmanneksi suurin, maantieteellisellä laajuudella mitaten toiseksi suurin sekä hyvinvointialueelle sijoittuvien kuntien sekä yhteen liittyvien organisaatioiden määrällä mitaten suurin.

Pohjois-Pohjanmaalla ei ole usean muun hyvinvointialueen tapaan taustalla valmiiksi integroitua hyvinvointialueen laajuista sote-palvelurakennetta. Näin ollen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen synnyttäminen tulee olemaan erittäin merkittävä toiminnallinen ja hallinnollinen muutos. Muutokseen liittyvät muutoskustannukset, esimerkiksi palkkaharmonisointi sekä tietojärjestelmäkustannukset, tulevat olemaan merkittävät.

Vapaaehtoisen integroituneen sote-kuntayhtymäratkaisun tehneillä alueilla palkkaharmonisointi sekä tietojärjestelmämuutokset on jo merkittäviltä osin tehty ja hyvinvointialueuudistukseen ei liity merkittäviä muutoskustannuksia Pohjois-Pohjanmaan tapaan. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen nuori väestö on maan toiseksi nopeimmin ikääntyvä, ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rakentumiseen liittyy merkittävä toiminnallinen ja taloudellinen potentiaali. Muutoksella on aidosti mahdollisuus sujuvoittaa hoito- ja palveluketjuja, panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin, siirtää resurssien painopistettä peruspalveluihin sekä lisätä palveluiden asiakas- ja potilaslähtöisyyttä.

Merkittävästä positiivisesta muutospotentiaalista huolimatta muutos edellyttää riittäviä taloudellisia voimavaroja, jotta ihmisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus ei vaarannu ja jotta jokaiselle hyvinvointialueen asukkaalle voidaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole merkittävää käyttötalousmenoihin liittyvää vuosittaiseen budjetointiin joustoja tuovaa lainanottovaltuutta, joten hyvinvointialueen talousarvio on pidettävä tasapainossa hyvinvointialueen arviointimenettelyn välttämiseksi.

Kuntien sote-kiinteistöjen kolmen vuoden vuokravelvoite, henkilöstön siirtyminen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä sekä välttämättömät muutoskustannukset ovat pitkälti ennalta sidottuja ja määritettyjä, joten tiukka hyvinvointialueen talousarvioraami luo paineen nopeaan toimintamenojen sopeuttamiseen.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle sijoittuvien nykyisten 19 järjestämisvastuullisen sote-organisaation vuoden 2022 talousarvio vaikuttaa tilinpäätöksen 2021 ohella merkittävästi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen toimintavuoden 2023 budjettiin ja taloudellisiin reunaehtoihin.

Pidämme tärkeänä, että Pohjois-Pohjanmaan kunnat, kaupungit, sote-kuntayhtymät sekä sairaanhoitopiiri tekevät vuoden 2022 talousarvion sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta realistisella tavalla aitoon palvelutarpeeseen ja sen rahoitustarpeeseen nojaten. Tämä on tarpeen, jotta historiallisen suuren uudistuksen siirtymävaihde saadaan toteutettua hallitusti, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueen väestölle turvaten sekä muutoksen edellyttämät kehittämispanostukset mahdollistaen.

Vaikka uudistuksen siirtymävaiheeseen liittyy valitettava intressiristiriita, ovat alueen asukkaat yhteiset ja kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon enemmän yhteisiä intressejä ja yhteistyön tarpeita kuin nyt keskustelussa esille nousevia intressiristiriitoja.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen suppea poliittinen seuranta- ja ohjausryhmä

Puheenjohtaja Antti Ollikainen
Varapuheenjohtaja Anne Huotari
Mirja Vehkaperä
Jukka Tikanmäki
Niilo Keränen
Pekka Simonen
Matti Honkala
Ahti Moilanen
Ilkka Repo
Pirjo Sirviö
Marja Lähde
Marja-Leena Kemppainen

Laajan poliittisen seuranta- ja ohjausryhmän puheenjohtajisto

Puheenjohtaja Antero Aulakoski
Varapuheenjohtajat Jussi Ylitalo, Esa Aalto, Tarja Leinonen-Viinikka, Outi Pekkala

Muutosjohtaja Ilkka Luoma

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Uusimmat blogissa

Ruoasta hyvinvointia miehille

Blogissa Arjen sankarit -hankkeen projektikoordinaattori Sirpa Hyyrynen kuvaa yhtä hankkeen ”Hyvinvointia ruoasta” -tapaamista. Hyvinvointia ruoasta -ryhmätapaaminen käynnistyi tuttuun tapaan kahvilla ja kuulumisten vaihdolla. Miesten ruoanvalmistusryhmä

LUE LISÄÄ »

Isovanhempana olemisen rikkaus

Äitien päivänä äitiä onnitellaan esimerkiksi ruusuilla ja isäinpäivänä isää muistetaan vaikkapa kortilla. Isovanhempien päivää vietetään tänä vuonna lauantaina 16.10. Isovanhempien päivän tarkoitus on korostaa sukupolvien

LUE LISÄÄ »

Ikäihmisen arkikuntoutumisen pilotti

Lakeuden kunnat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos ovat aloittaneet pari viikkoa sitten yli 70-vuotiaille arkikuntotumispilotin. Pilotti on tarkoitettu kotona asuville henkilöille, jotka eivät

LUE LISÄÄ »

Uusimmat ajankohtaiset