Kulttuuri ja taide edistävät hyvinvointia ja terveyttä – ja kuuluvat mukaan Hyte-kertoimeen

Sote-uudistuksen valmistelussa on mukana Hyte-kerroin. Hyte tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kerroin puolestaan mittaa kunnan tekemää Hyte-työtä. Kertoimen avulla pyritään varmistamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön jatkuminen ja aktivoituminen kunnissa myös sote-uudistuksen jälkeen. THL:n mukaan tavoitteena on ottaa Hyte-kerroin käyttöön vuoden 2023 alussa. Kertoimen avulla jaettaisiin kunnille noin 100 miljoonaa euroa kannustinrahaa. Suunnitelmien mukaan kannustinraha sisältyisi kunnan saamaan valtionosuuteen ja se olisi yleiskatteellista. Hyte-kerroin lasketaan tiettyjen indikaattoreiden pohjalta ja niiden avulla pyritään arvioimaan kunnan toimintaa laajasti sekä tapahtunutta muutosta väestössä. Tällä hetkellä indikaattorit on valittu peruskouluun, liikuntaan ja kuntajohtoon liittyen. On tarpeellista lisätä tarkasteluun myös taide ja kulttuuri.

Kulttuuri tekee hyvää

”Kulttuuri ja taide voivat tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin.” Näin todetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa, johon on koottu kattava näyttö kulttuurin ja taiteen merkityksestä useiden sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Raportti osoittaa, kuinka laajat mahdollisuudet kulttuuri- ja taidetoiminta suunnitelmallisesti käytettynä tarjoaa. Vaikutukset ovat laajakirjoisia aina kulttuuritoimintaan osallistumisen tuottamasta yksilöllisistä mielihyvän tunteista ja rentoutuneesta olotilasta sairauskohtaisiin terapia- ja hoitokeinoihin. Kulttuuri ja taide muun muassa vähentävät riskiä masennukseen ja dementian kehittymiseen, lisäävät empatiakykyä, yhteisöllisyyttä ja resilienssiä. Parkinsonin tautiin helpotusta tuo tanssi, neurologisiin ongelmiin taas musiikki. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä. Kulttuurin ja taiteen vaikuttavuuden ymmärtämisessä ollaan Suomessa jo pitkällä. Kulttuurihyvinvoinnin aito läpimurto on tapahtumassa juuri nyt.

Kulttuuria sopivasti toisin

Taiteen ja kulttuurin liittäminen osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia ja palvelurakenteita edellyttää kehittämistyötä. Hyvinvointi kuuluu kaikille ja sen merkitys korostuu erityisesti muutoksessa. Hyvinvoinnin silta rakentuu yhdessä tekemällä, mistä löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä. Rovaniemen kaupungissa ikäihmisten palvelut ja kulttuuripalvelut ovat tehneet jo pitkään onnistuneesti yhdessä työtä ja tuloksena on yhteinen kulttuurituottaja, jonka työhön liittyvät kustannukset jaetaan soten ja kulttuurin kesken.

Valtakunnallisella tasolla on myös kehitteillä sähköinen kulttuuripalvelutarjotin, johon kootaan ne kulttuurituotteet, joita tarvitaan täydentämään sote-palveluja. Lisäksi suunnitteilla on kolmiportainen kulttuurisuositusmalli, jonka avulla kulttuuripalvelut tuodaan osaksi eri palveluja.. Tärkeää on myös kirjata taide ja kulttuuri sote-lainsäädäntöön ennaltaehkäiseviksi palveluiksi, mikä varmistaa taide- ja kulttuuripalvelujen hankkimisen sote-asiakkaille myös palvelusetelillä.

Kulttuuri ja eurot

Hyte-kertoimen “kulttuuri-indikaattorit” on vaivatonta johtaa kulttuurin TEA-viisarista liikunnan viiden toiminnallisen indikaattorin tapaan. TEA-viisarissa on kyse tiedonkeruusta koskien terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa. Lisää aiheesta: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tiedonkeruu/85

TEA-viisari tarjoaa jo nyt Hyte-kertoimelle tarvittavan tietopohjan. Lisäksi Hyte-kertoimen kautta kunnille myönnettävän rahoituksen tulee olla yleiskatteellisuuden sijaan korvamerkittyä.

Täydennetty, uusi Hyte-kerroin antaa taiteelle ja kulttuurille sille kuuluvan painoarvon ja aseman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Kulttuurihyvinvointi on oleellinen osa ihmislähtöistä hyvinvointitarkastelua ja hyvän elämän määritelmää. Juuri siksi se on tärkeä osa tulevaisuuden kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Marita Pikkarainen, Jaana Potkonen, Auli Suorsa, Merja Tervo ja Ira Toppinen

Kirjoittavat ovat Lapin ja Oulun yliopiston hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutuksen opiskelijoita. Marita Pikkarainen toimii myös kehittämisjohtajana Kainuun sotessa, Jaana Potkonen vastaavana tuottajana Oulun kaupungilla, Auli Suorsa erityisasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan liitossa, Merja Tervo palvelualuepäällikkönä Rovaniemen kaupungilla ja Ira Toppinen sivistysjohtajana Kärsämäen kunnassa. (Kuva: Juuso Haarala: “Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille. Ne lisäävät hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa.”)

Uusimmat blogissa

Muutoksen tuulet iäkkäiden hoidossa

Onko työ hoitajana kotihoidossa ja palveluasumisessa muuttunut kymmenen vuoden aikana? Kyllä on, yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä siirtyy kotihoidosta palveluasumiseen ja yhä huonokuntoisempia hoidetaan omassa kodissa. Kymmenen

LUE LISÄÄ »

Pieni ja pirteä Merijärven kunta

Blogissa Merijärven kunnassa työtoiminnan ohjaajana työskentelevä Marjo Nahkala kertoo Merijärven erilaisista kampanjoista työllistymisen parantamiseksi. Työttömien työpajatoiminta aloitettiin Merijärvellä loppukesästä 2015, jolloin kunta osti palvelun Merijärven

LUE LISÄÄ »

Ikääntyneiden kotikuntoutuksen keskiössä on ihminen

Ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelman yhtenä teemana on kotona asumisen mahdollistaminen. Kehittämisteeman yhtenä toimenpiteenä on moniammatillisen kotikuntoutusmallin yhtenäistäminen ja toiminnan laajentaminen alueellamme. Ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelman tavoitteita esiteltiin

LUE LISÄÄ »

Uusimmat ajankohtaiset

POPup-aamukahvit 21.5. klo 9–9.30

Tule mukaan Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstölle suunnattuun aamukahvi-infoon perjantaina 21.5. kello 9–9.30! POPsoten hankejohtaja Jouko Luukkonen kertoo POPsote-hankkeen ja hyvinvointialueuudistuksen etenemisestä. Lisäksi tutustumme hyvinvoinnin

LUE LISÄÄ »