Kulttuuri ja taide edistävät hyvinvointia ja terveyttä – ja kuuluvat mukaan Hyte-kertoimeen

Sote-uudistuksen valmistelussa on mukana Hyte-kerroin. Hyte tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kerroin puolestaan mittaa kunnan tekemää Hyte-työtä. Kertoimen avulla pyritään varmistamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön jatkuminen ja aktivoituminen kunnissa myös sote-uudistuksen jälkeen. THL:n mukaan tavoitteena on ottaa Hyte-kerroin käyttöön vuoden 2023 alussa. Kertoimen avulla jaettaisiin kunnille noin 100 miljoonaa euroa kannustinrahaa. Suunnitelmien mukaan kannustinraha sisältyisi kunnan saamaan valtionosuuteen ja se olisi yleiskatteellista. Hyte-kerroin lasketaan tiettyjen indikaattoreiden pohjalta ja niiden avulla pyritään arvioimaan kunnan toimintaa laajasti sekä tapahtunutta muutosta väestössä. Tällä hetkellä indikaattorit on valittu peruskouluun, liikuntaan ja kuntajohtoon liittyen. On tarpeellista lisätä tarkasteluun myös taide ja kulttuuri.

Kulttuuri tekee hyvää

”Kulttuuri ja taide voivat tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin.” Näin todetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa, johon on koottu kattava näyttö kulttuurin ja taiteen merkityksestä useiden sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Raportti osoittaa, kuinka laajat mahdollisuudet kulttuuri- ja taidetoiminta suunnitelmallisesti käytettynä tarjoaa. Vaikutukset ovat laajakirjoisia aina kulttuuritoimintaan osallistumisen tuottamasta yksilöllisistä mielihyvän tunteista ja rentoutuneesta olotilasta sairauskohtaisiin terapia- ja hoitokeinoihin. Kulttuuri ja taide muun muassa vähentävät riskiä masennukseen ja dementian kehittymiseen, lisäävät empatiakykyä, yhteisöllisyyttä ja resilienssiä. Parkinsonin tautiin helpotusta tuo tanssi, neurologisiin ongelmiin taas musiikki. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä. Kulttuurin ja taiteen vaikuttavuuden ymmärtämisessä ollaan Suomessa jo pitkällä. Kulttuurihyvinvoinnin aito läpimurto on tapahtumassa juuri nyt.

Kulttuuria sopivasti toisin

Taiteen ja kulttuurin liittäminen osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia ja palvelurakenteita edellyttää kehittämistyötä. Hyvinvointi kuuluu kaikille ja sen merkitys korostuu erityisesti muutoksessa. Hyvinvoinnin silta rakentuu yhdessä tekemällä, mistä löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä. Rovaniemen kaupungissa ikäihmisten palvelut ja kulttuuripalvelut ovat tehneet jo pitkään onnistuneesti yhdessä työtä ja tuloksena on yhteinen kulttuurituottaja, jonka työhön liittyvät kustannukset jaetaan soten ja kulttuurin kesken.

Valtakunnallisella tasolla on myös kehitteillä sähköinen kulttuuripalvelutarjotin, johon kootaan ne kulttuurituotteet, joita tarvitaan täydentämään sote-palveluja. Lisäksi suunnitteilla on kolmiportainen kulttuurisuositusmalli, jonka avulla kulttuuripalvelut tuodaan osaksi eri palveluja.. Tärkeää on myös kirjata taide ja kulttuuri sote-lainsäädäntöön ennaltaehkäiseviksi palveluiksi, mikä varmistaa taide- ja kulttuuripalvelujen hankkimisen sote-asiakkaille myös palvelusetelillä.

Kulttuuri ja eurot

Hyte-kertoimen “kulttuuri-indikaattorit” on vaivatonta johtaa kulttuurin TEA-viisarista liikunnan viiden toiminnallisen indikaattorin tapaan. TEA-viisarissa on kyse tiedonkeruusta koskien terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa. Lisää aiheesta: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tiedonkeruu/85

TEA-viisari tarjoaa jo nyt Hyte-kertoimelle tarvittavan tietopohjan. Lisäksi Hyte-kertoimen kautta kunnille myönnettävän rahoituksen tulee olla yleiskatteellisuuden sijaan korvamerkittyä.

Täydennetty, uusi Hyte-kerroin antaa taiteelle ja kulttuurille sille kuuluvan painoarvon ja aseman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Kulttuurihyvinvointi on oleellinen osa ihmislähtöistä hyvinvointitarkastelua ja hyvän elämän määritelmää. Juuri siksi se on tärkeä osa tulevaisuuden kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Marita Pikkarainen, Jaana Potkonen, Auli Suorsa, Merja Tervo ja Ira Toppinen

Kirjoittavat ovat Lapin ja Oulun yliopiston hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutuksen opiskelijoita. Marita Pikkarainen toimii myös kehittämisjohtajana Kainuun sotessa, Jaana Potkonen vastaavana tuottajana Oulun kaupungilla, Auli Suorsa erityisasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan liitossa, Merja Tervo palvelualuepäällikkönä Rovaniemen kaupungilla ja Ira Toppinen sivistysjohtajana Kärsämäen kunnassa. (Kuva: Juuso Haarala: ”Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille. Ne lisäävät hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa.”)

Uusimmat blogissa

Uusimmat ajankohtaiset

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue rakentuu

Laaja poliittinen seurantaryhmä kokoontui 23.9. ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanollaan, joka on muodostettu kevään kuntavaalien tulosten pohjalta. Ryhmän puheenjohtajana toimii Antero Aulakoski. Kuten suppealla poliittisella ryhmällä,

LUE LISÄÄ »