Yhteisöllisyys kotona asumisen tukena

Oletko miettinyt missä haluaisit asua vanhana? Haluaisitko olla lähellä palveluja vai kenties luonnon rauhassa? Mahdollistuuko nykyisessä kodissasi esteetön ja turvallinen asuminen, jos fyysisessä toimintakyvyssäsi tapahtuu muutos ja tarvitset esimerkiksi apuvälineitä liikkuessasi? Voiko nykyinen kotisi erottaa sinut lähiyhteisöstäsi hissin tai avustajan puuttumisen vuoksi? Tukeeko kotisi lähiympäristö osallisuuttasi lähiyhteisöön sekä palvelujen saantia? Myös silloinkin, jos tutullakin kävelyreitillä voit eksyä muistisairauden vuoksi?

Ikäihmisellä tulisi olla mahdollisuus valita nykyinen asuin- ja elinympäristönsä niin kauan kuin hän itse haluaa ja on siihen valintaan itse vielä kykenevä (Karvonen-Kälkäjä 2012,). Ikäihmisten asumisen toimenpideohjelmassa korostetaan kotona asumisen tukemista. Tämä nähdään tärkeänä ikäihmisten omien toiveiden, itsemääräämisoikeuden toteutumisen ja palvelurakenteen kustannustehokkuuden kannalta. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa ja ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittymistä. Tavoitteena on myös tukea ikääntyneiden omaa sekä kuntien ennakointia ja varautumista asumiseen. (Ympäristöministeriö 2020.)

Asumisyhteisöistä apuja ikäihmisille

Pohjois- Pohjanmaalla yli 75-vuotiaista kotona asuu 90,2 % (Thl 2005–2021,). Ikäihmisten yleisin asumismuoto on omakotitalo, mutta Oulussa yli 75 vuotta täyttäneiden asuinkunnissa yleisimmin asutaan kerrostalossa. (Tilastokeskus 2021a,). Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä niin kuntien, kaavoituksen ja maankäytön, eri palveluja tuottavien, kuin asumisen toimijoidenkin kanssa.

Kunnilla tulisi olla ennakoinnin ja varautumisen pohjana tieto kuntalaisten tulevista asumisentarpeista ja -toiveista. Eri ikäisten ja toimintakyvyltään eri kuntoisten kuntalaisten asuminen samassa korttelissa tai asumiskohteessa voi edistää ikäihmisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta. Ikäihmisillä on usein halu ja tarve tehdä hyvää toisille.

Näin ollen olisi tärkeää, että ikäihmiset voisivat toiveidensa ja kykyjensä mukaan toimia vapaaehtoisina esimerkiksi järjestämällä ohjelmaa asumisyhteisössään sekä auttelemalla vaikkapa piha- ja puutarhatöissä.  Tärkeää on myös turvata ikääntyvien pariskuntien yhdessä asumisen jatkuminen myös silloin, kun toisen toimintakyky ja terveys tarvitsisi jo enemmän palveluja arjessa selviytymiseen.

Yksin asuminen lisääntyy yli 75-vuotiaiden osalta (Tilastokeskus 2021b,). Yksin asuminen voi lisätä yksinäisyyden kokemusta (Jolanki 2021,). Kokemus ulkopuolisuudesta ja kohtaamattomuudesta voi johtaa ahdistuneisuuteen, masennukseen ja turvattomuuteen sekä kokemukseen elämän merkityksettömyydestä (Mielenterveystalo,). Tarvitsemme siis toimia yksinäisyyden ehkäisemiseksi.

Ikäihmisten olohuoneista kokoontumispaikkoja Oulussa

Oululaiset ikäihmiset ovat voineet kokoontua Oulun Eläkkeensaajien ylläpitämille Ikäihmisten olohuoneille jo seitsemän vuoden ajan. STEA:n rahoittamat matalankynnyksen toiminnalliset kohtaamispaikat tarjoavat ikäihmisille vertaistuellisen yhteisön, johon voi tuntea kuuluvansa ja joissa voi olla aktiivisena toimijana. Keskustelua käydään iloisten ja mukavien asioiden lisäksi myös vaikeammistakin asioista, kuten surusta ja menetyksistä. Jos joku asia huolettaa, voidaan yhdessä etsiä Oulun löytävän vanhustyön verkostosta toimijaa, jonka kanssa huoliin lähdetään etsimään ratkaisuja. Ikäihmistä ei jätetä huolien kanssa yksin.

Hilkka, Oulun keskustan olohuoneelta ja Vuokko, Tuiran olohuoneelta jakoivat ajatuksiaan toimintaan osallistumisesta. 99-vuotias Hilkka on käynyt Ikäihmisten olohuoneella vuodesta 2014 lähtien. Hilkka kertoo Skip-Bon pelaamisen onnistuvan vielä häneltä, vaikka toisella silmällään ei näekään ja toteaa, että ”pelaaminen on mukavaa ja aika menee mukavasti ja pää on kestännä hyvin”.  Hän arvelee, että ”jos ei tätä ois ollu, en oisi näin hyvin jaksanut”. 

Hilkka ja Vuokko kokevat olohuoneen henkilökunnan ystävälliseksi ja olohuoneen itselleen tärkeäksi paikaksi. ”Olen aika yksinäinen, joten olohuoneella saa vaihtelua elämään ja on jotain ohjelmaa. Täällä on ollut suhtkoht kivaa ja on tärkeää, että on tämä paikka,” Vuokko kertoo. ”Olohuoneella on turvallista käydä. Täällä ei rötöstellä, tapella ja ryypätä,” hän jatkaa. Vuokko kokee hyötyvänsä toimintaan osallistumisesta, sillä näin hänen ei tarvitse olla yksin silloin, kun hänellä ei käy vieraita kotona. Hilkka taas aikoo käydä olohuoneella niin kauan kuin vain pystyy ja hänen toiveenaan olisikin saada juhlia keväällä 100-vuotisjuhlaansa myös Ikäihmisten olohuoneella.

Hilkka kokee yhdessä pelaamisen pitävän aivot terävinä.
Olohuone on turvallinen ja tärkeä paikka Vuokolle.

Ikäihmisten olohuone -toimintaan Oulussa voit tutustua tarkemmin täällä.

Lähteet

Karvonen-Kälkäjä Anja. 2012. Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen asianosaissuhteista vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden näkökulmasta. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksia 1/2012.

Jolanki Outi. 2021. Senior Housing as a Living Environment That Supports Well-Being in Old Age. Frontiers in Public Health 8, https://doi.org/10.3389/fpubh.2020.589371

Mielenterveystalo. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_ikaihmisten_mielenterveydesta/mielen_hyvinvointi/Pages/%C3%BDksinaisyys_ja_mielen_hyvinvointi.aspx#liikuntarajoitteisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2005–2021. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi.  www.sotkanet.fi

Tilastokeskus.2021a. https://www.stat.fi/til/index.html

Tilastokeskus. 2021b. Asunnot ja asuinolot 2020. https://www.stat.fi/til/asas/2020/asas_2020_2021-05-20_fi.pdf

Ympäristöministeriö.2020. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma vuosille 2020-2022. https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Ikaantyneiden_asumisen_toimenpideohjelma_FI-52565ACB_21A7_4EB5_B5E1_99651279528D-159518.pdf/

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Hannele Huovinen ja Tarja Peltoniemi

Hannele Huovinen on toiminnanjohtaja Ikäihmisten olohuoneella ja Tarja Peltoniemi toimii aluekehittäjänä POPsoten Ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelmassa ja ikäihmisten hyvinvoinnin asiantuntijana Oulun kaupungilla.

Uusimmat blogissa

Osaava henkilöstö ikäihmisten palveluissa

Sosiaali- ja terveysalalla osaava henkilökunta on nykyisen rakenteen ja tulevan hyvinvointialueen tärkein voimavara. Tulevan hyvinvointialueen muutokset ja käytännön uudistukset liittyvät merkittävältä osalta käytännön työhön ja

LUE LISÄÄ »

Yhteisöllisyys kotona asumisen tukena

Oletko miettinyt missä haluaisit asua vanhana? Haluaisitko olla lähellä palveluja vai kenties luonnon rauhassa? Mahdollistuuko nykyisessä kodissasi esteetön ja turvallinen asuminen, jos fyysisessä toimintakyvyssäsi tapahtuu

LUE LISÄÄ »

Uusimmat ajankohtaiset

Lahjana lämpöä!

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman toimijat osallistuivat A-klinikkasäätiön ja Ehyt ry:n Lahjoita lämpöä -keräykseen, jossa kerättiin lämpöisiä käsineitä ja sukkia asunnottomille lokakuun ajan. Yhteistyöhön mukaan pyydettiin

LUE LISÄÄ »